tiistai 24. syyskuuta 2013

Saanko esitellä: Hollannin-siskoni Juleth




Kävin tervehtimässä siskoani Julethia Hollannissa, Rosmalenissa. Olimme pentuina parhaat kaverukset ja olemme edelleen, jälleennäkemisen riemu oli suunnaton!








Vietimme Hollannissa pitkän viikonlopun, johon kuului paljon, paljon ja PALJON glennipainia. Tapasin monta pientä karvaista koirakaveria ja muutaman vähän isomman, ei niin karvaisen otuksen...mitäköhän ne oikein olivat??? Niistä ei kuitenkaan ollut leikkikavereiksi, vaikka kovin yritin niitä houkutella mukaan painiin!






Kun kerran matkaan lähdimme pistäydyimme samalla Belgiassa, Brysselin näyttelyssä. Taso oli huikea, osallistujamäärä oli suunnaton...vain minä ja Juleth-siskoni! Tässä me sitten olemme, minä rotuni paras ja juniorivoittaja, Juleth hyvänä kakkosena jakamassa pusuja isännälleen <3





Näyttelyn jälkeen kävimme vielä tapaamassa komeaa glennipoikaa Woodya, me tytöt taidettiin pistää sen pää aika pyörälle ja taisi se meistä vähän tykätäkin ;)




Mutta kaikki kiva loppuu aikanaan. Jätimme haikeat jäähyväiset Julethille ja hänen ihanalle perheelleen, mutta lupasimme tulla taas ensivuonna vierailulle.



Vaikka meillä tytöillä painiessa välillä olikin aika kovat otteet...



...olemme silti ylimmät ystävykset!
Toivottavasti tapaamme pian uudelleen Juleth <3

tiistai 3. syyskuuta 2013

Saanko esitellä: Stiubhard First Lady aka Lady Iris

Mun kasvattaja-mamma Tiina lähti matkalle Irlantiin ja toi mulle tuliaisiksi tällaisen leikkikaverin nimeltä Iris. Se on aika vikkelä vekkuli, pieni mutta pippurinen tyyppi.
Se asustaa Tiinan luona, mun pentukodissa, Tara-mummon ja Rosa-mamman kanssa, jotka kovasti yrittävät kouluttaa siitä hyvätapaista glennikansalaista.











Mä olen käynyt useasti tapaamassa Iristä ja se on käynyt meilläkin kylässä ja voi että, peuhaaminen sen kanssa on ihan parasta! Välillä mä annan sen voittaa, ettei sille tule paha mieli, kun se on vielä niin pieni, vasta 13 viikon ikäinen.

Näin me tytöt peuhataan!










Tara-mummon kärsivällisyyttä koetellaan, kun me tytöt pistetään hulinaksi. Mummo on tottunut rauhalliseen eloon ja rakastaa ottaa päivätorkkuja pihalla syyshortensian alla. Me tehdään sille välillä kiusaa ja vallataan sen nukkumapaikka peuhukäyttöön. Kukkapenkki on ihan paras peuhupaikka ja mullassa on kiva kelliä...vaikka se taitaa oikeasti olla kiellettyä puuhaa!!!



Mummo pitää meitä koko ajan silmällä, ettei päästä tekemään pahojamme. Ja jos meno äityy liian villiksi, se komentaa meille muristen!






Iris on muuten ihan kiva, mutta se tykkää roikkua mun alahuulessa ja korvassa koko ajan. Mä en kuitenkaan uskalla sille ärähtää, pelästyy vielä pieni glenni-vauva. Annan Tara-mummon hoitaa tuon koulutuspuolen ja kestän pienet hampaanjäljet kuin kunnon glenni konsanaan!









Välillä se yrittää ottaa musta yliotetta ja mä leikin, etten pääse irti. Vaikka oikeesti mä oon jo iso tyttö ja voittaisin sen mennen tullen! Hauskaa meillä on aina, toivottavasti nähdään taas pian Iris!!!

maanantai 2. syyskuuta 2013

Kesäreissuja

Kesä tuli ja meni! Ilmat on viilenneet, eikä tarvitse iltalenkin jälkeen enää puolta tuntia läähättää. Aamun kostealla nurmikolla on mukava piehtaroita, vaikkei mun mamma siitä oikein tykkääkään!

Tässä on teille muutamia kesämuisteloita mun elämästä :)


Jussin juhlintaa

Mun isäntäperheellä on purjevene, mä en ees tiennyt mikä se on...kenties jotain syötävää ;)
Ne pakkas monta kassia, mullekin yhden, ja PALJON ruokaa. Ahtoi ne kassit autoon ja sitten se oli menoa mullekin. Sitten kun päästiin perille, otettiin se kaikki tavaramäärä autosta ja siirrettiin vedenpäällä kelluvaan mökkiin...ihan kreisiä touhua mun mielestä!!! Sitten ne puki mulle ja muksuille liivit päälle ja nosti mut sen kelluvan ja keikkuvan mökin kyytiin. Vähän mua jännitti, mutta hei, se oli loppujen lopuksi ihan jees mesta, vaikka se pitikin aika kovaa ääntä, aina välillä!

Mää ja mun uus tyyli!


Me matkattiin muutama tunti jonnekin. Mä haistelin meri-ilmaa kannella, tyylikkäästi pukeutuneena tietenkin, niinku purjehtijat konsanaan. Välillä piti paimentaa mukeloita, ne kun on niin vikkeliä käänteissään.







Mä olin aika hyvä molari, tässä tankkaustauolla



Muutaman tunnin matkanteon jälkeen pääsin kirmaamaan taas nurtsille, olimme saapuneet perille, JEI! Paljon uusia hajuja ja koirakamuja, ja nurtsia, silmän kantamattomiin NURTSIA!!! Mä olin paratiisissa!!!

Mä sain kirmata vapaana, syödä makkaraa, pelata futista ja sitten päivän päätteeksi mä "jouduin" uimaan.



Hyi, kylmää ja märkää!!!



Uiminen...no se ei ollut oikein mun juttu. Se oli märkää ja kylmää puuhaa. Vatsani kastoin, mut sitten käännyin takaisin. Veneen kajuutta oli paljon mukavampi paikka!







Navigointia...



Kaikki kiva loppuu aikanaan, niin tämä minun Juhannuksenkin juhlinta. Mutta tänne tultiin sentää vielä muutaman kerran uudestaan ja aina mulla oli yhtä hauskaa. Kotimatkalla mä autoin kipparia reitin valinnassa.










Karjaa 7.7.2013


Voi sitä riemua, kun mä tajusin, että taas ollaan menossa kauneuskisoihin. Mä sitten tykkään reissata, ihan parasta näissä reissuissa kuitenkin on, kun saa peuhata toisten koirien kanssa. Tällä kertaa mua kannustamaan lähti myös mun velipoika Jymy, joka oli viettänyt viikon täysihoidossa meidän lapsuudenkodissa. Mä muuten selätin sen viikon aikana muutamaan otteeseen :)

Karjaalla mä ja mun jengi hengailtiin Irlannin-vihreässä teltassa, jonka pystyttämistä mun taustajoukot eivät oikein hallinneet :)





Minä lekottelin varjossa ja nautin rapsutuksista.
On tää mukavaa tämä koiranelämä!











Mutta kun tuli mun vuoroni kehässä, poseerasin ja hymyilin tuomarille kauniisti!












Ja se mun kaunis hymyni palkittiin, mä sain SERTin! Ja taas mun jengillä oli aihetta juhlaan...
Reissu oli hauska mutta rankka. Olin ihan naatti kun pääsin kotiin.








Irish Breed Festival, Eskilstuna 18.7.2013


Mä lähdin kasvattaja-Tiinan kanssa oikein pitkälle reissulle ja olin melkein viikon poissa kotoa. Mun Rosa-mamma lähti kuitenkin matkaseuraksi, vähän kattomaan mun perääni. Laivamatka mua vähän jänskätti, harmitti oikein, kun piti tehdä tarpeensa hiekkalaatikkoon!

Mutta voi jösses mikä mua odotti perillä, koirakamuja, kymmenittäin koirakamuja!!!!





En mä kuitenkaan saanut koko reissua peuhata ja rällästää, jouduin mä vähän tekemään töitäkin. Töissä on kuitenkin mukavaa, kun siitä saa aina niin hyvää palkaa ;) 








Mä olin junnutyttöjen ykkönen, hävisin niukasti kilvassa tuolle vehnänväriselle urokselle. Sertinkin sain, mutta siitä nousi kauhea äläkkä, kun Jonna ja Ramona veivät sen multa. Mä en siitä niin välittänyt, mua kiinnosti enemmän ne herkut, joita jäi kasvattaja-Tiinan punaisen pussukan pohjalle...







Rosa-mammakin joutui töihin, tässä se poseeraa. Kaikki sanovat, että olen aivan mammani näköinen...no, pitääkö paikkansa???







Ja sitten mua taas juhlittiin ja kuvia räpsittiin. Kuohujuomaa kului, taisi mennä enemmänkin kuin tuo kuvassa oleva pullo...

Mukava oli tämä reissu, sain paljon uusia kamuja.
Seuraavana päivänä lepäilin ja keräsin voimia seuraavaan koitokseen, joka kisattiin Köpingissä.




Köping 20.7.2013

Köpingissä me Suomi-koirat jyräsimme ja näytimme mistä kunnon glennit tulevat!



Päästiin taas nurmikolle kisaamaan. Mä sitten tykkään, kun sieltä voi löytyä muilta pudonneita makupaloja!

Tässä on mun taidonnäytteeni.












Mä sain SERTIN ja tälläkertaa kukaan ei sitä multa vienyt pois!!!










Rosa-mammakin pääsi keimalemaan kehässä.
Tässä mamman taidonnäyte.











Tässä me ollaaan, mä ja mun Rosa-mammani. Osaatteko sanoa, kumpi on kumpi???











Ja tässä mun tuliaiset Ruåttinmaalta kotijoukoille.
Mä tulin ja voitin!!!












Turku, elonäyttely 3.8.2013

Nää oli mun kotikisat. Harmi vaan, ettei ollut kilpasiskoja ja -veljiä liikkeellä :(
Tällä kertaa mua kannustamaan lähti lähes mun koko perhe.



Kun meidän perheen pienimmät ottivat kauneusuniaan teltassa, mä pääsin tositoimiin, keimailemaan tuomarille.











Mä seisoa tapitin, just niinku kasvattajani Tiina halusi, toisen Tiinan (Taulos) mittaillessa mua edestä ja takaa.










Ja taisi meitä onnistaa, kun Tiinan piti oikein niiata vastaanottaessaan palkintoruusukkeita.









Sitten oli juhlan aika. Leevikin, mun paimennettavista se isompi, heräsi mun pakintojuhliin. Ella vielä jatkoi uniaan juhlahumusta huolimatta.

Juhlinnan jälkeen menin vielä ryhmäkehään, mutta eihän siellä tällainen resupekan näköinen kaunokainen enää pärjännyt.


Hyvä oli päivän saldo kuitenkin!!!


Glennierkkari, Virrat 10-11.8.2013

Virroille lähdettiin isolla jengillä. Mä sain viikonloppuvapaata lasten paimentamisesta, kun niille oli palkattu oma lapsenvahti...ja töitä sillä Jannalla riittikin!!! Mä päädyin mökkeilemään mun bestis-siskon Justiinan kanssa, voi sitä jälleennäkemisen riemua, me pistettiin mökin alakerran sisustus uusiksi!

Kyllä Virroilla oli mukavaa, meitä oli yli 50 glenniä ja voitte vaan kuvitella millaiset juhlat sellaisella määrällä pötkövekkuileita oikein saadaan aikaiseksi.

No, ettei viikonloppu kuluisi pelkästään juhliessa, jouduttiin sunnuntaina "töihin".

Näyttelypäivä koitti sateisen sumuisena, mutta kun kehät alkoivat, aurinko alkoi porottaa.

Voittajan hymy!

Mun paimennettavatkin joutuivat töihin Lapsi ja Glenni-kisaan. Leevi (4v) Tara-mummon kanssa ja Ella (2,5 v) Peikon kanssa.

Kisa oli kovin tasainen ja ikähaarukka suuri (2,5 - 10 v )Alkujännityksestä huolimatta, Leevi ja Tara pokkasivat ykkössijan ja kaikki muut tulivat heti hyvinä kakkosina. Voi sitä lasten riemua, kun saivat palkintonsa! Tara ja Peikkokin saivat niistä omat osuutensa.






Sitten tuli mun broidin vuoro! Saanko esitellä: tässä on Ardal ja Janne, nää on niitä Puuppolan poikia! Olkaahan neidot varovaisia jos nää kävelevät vastaan, on tuo Ardal (Jannea unohtamatta) niin komee poika, että oksat pois! 










Ja Ardal komeana poikana voitti junnu-urokset ja sijoittui hienosti myös urosten kilpailuluokassa!











Ja sitten tuli mun vuoroni. Mulla oli vastassa kolme muuta junnua...













Tässä minä ja kilpasiskoni (Ava, Helmi ja Roz) sekä tuomari Juha Palosaari.









Hienosti pärjäsin, kuten veljenikin. Olin Junnunarttujen ykkönen ja sain SERTin!












Vetreä Tara-mummo kisasi Veteraaniluokassa






Ja Rosa-mamma valioluokassa








Tää oli niin kiva viikonloppu, että mä meinaan tulla ens vuonna uudestaan!!!



Terri-ERI, Helsinki 24.8.2013

Helsinkiin lähdettiin jälleen koko suvun voimin. Minä matkustin etupenkillä, Rosa-mamma ja Tara-mummo takapenkillä. Meitä olikin kisassa aika mukava joukko, treffasin siskolikka Murphynkin, joka tuli paikalle karvapallona, mutta lähti kotiin sutjakkaana, trimmattuna glennikaunottarena!





Minä avasin meidän suvun suoritukset. Hyvä, että ehdin kehään, kun mun mamit unohtuivat nyppimään Murphyä :) 




Mulla oli kehässä yhtä haustaa kuin aina ennenkin.
Look how I'm flying!!!












Kisasiskona junnuluokassa minulla oli vanha tuttu kilpakumppani Helmi (Gleann Bijou). Mä olin tällä kertaa ykkönen, Helmi hyvä kakkonen!











Tässä mun virallinen ja torellinen voittopotretti!






Mun Tara-mummo, 12,5 v vetreä veteraani



Rosa-mamma kisasi valioluokassa, Tara-mummo veteraaniluokassa. Nekin saivat erinomaiset arvostelut ja olivat potrettinsa ansainneet!









Ja tässä Rosa-mammani



















Jostain hetken mielijohteesta kasvattaja-Tiina päätti ilmoittaa minut ja Rosa-mamman vielä parikilpailuunkin. Ja siitähän kehkeytyi koko näyttelyn hauskin kisa, kun pötkövekkulit panivat parastaan! Muiden parien kulkiessa kauniisti rinta rinnan, me päätettii kelliä, peuhata ja mennä eri suuntiin. Mutta kun kisaamaan lähdettiin, ei luovutettu, vedettiin Show loppuun saakka.





No esiinnyttiin me ihan kauniistikin, vaikka ei ihan rinta rinnan, kuten muut! Ehkä tätä olisi pitänyt edes kerran treenata...








Parainen, Muinaistulien koiranäyttely 31.8.2013

Tämä kesä lähenee loppuaan. Minä juhlin kesän päättäjäisiä Paraisilla kera Tara-mummon ja Marleenan (MudMax Ballinabrocky). Jälleen kerran kisajoukon laatu korvasi määrän ja meillä oli oikein mukavaa!





Verryttelimme ja venyttelimme ennen kisan alkua Marleenan kanssa jäsenemme vetreiksi nurmikentällä peuhaten. Keräsimme touhuillamme aika monia katseita!








Tässä olen minä täydessä kisatouhussa, kehässä kasvattajani Tiinan kanssa!

















Marleena korjasi potin, minä sijoituin toiseksi ja sain varaSERTin. Voitto ei ole tärkein, vaan hyvä seura.
Näin maireasti tämä kakkonenkin hymyilee!!!









Tässä virallinen potretti minusta ja Marleenasta!
Oli siinä mukava glennituttavuus. Toivottavasti törmätään toistekin. Onnea Marleenalle sen maagisen kolmannen SERTin metsästämiseen!





Ja pakkohan se voittaja oli kellistää vielä kisan päätteeksi!!!